Image by Free-StockPhotos.com
Ensimmäinen mielikuva lapsuuteni leikkien väristä oli vihreä. Vihreää olivat metsät, joissa viihdyin ja joihin rakensin oman mielikuvitusmaailmani. Muutaman kaverini kanssa matkasimme melkein päivittäin läheiseen metsään, jonne olimme rakentaneet majan ja jossa vietimme aikaa leikkien ja oleskellen. Olin ideoinut myös muita toimintoja maailmaamme ja metsää hallitsi Metsän Kuningas, jolle veimme lahjoja (kuten käpyjä tai havunoksia) ja jonka edustan pidimme aina siistinä. Tietenkin Metsän Kuningas oli se metsän korkein ja jykevin puu.
Löytyi metsästämme myös kirkko, vanha kuusi sekin, jonka oksat roikkuivat maahan saakka ja me olimme rakentaneet penkkejä kivistä ja oksista. Saarnasiko joku meistä, sitä en muista.
Metsässämme oli myös tuon kaltainen "jyrkänne" kuin yllä olevassa kuvassa, ja tuon jyrkänteen rinteillä harjoittelimme kiipeilemistä ja seikkailimme maailmaamme uhkaavia vihollisia vastaan.
Nyt tuo(kin) metsä on kaadettu ja tilalle on noussut asuintalo toisensa perään. Tunnustan, että välillä muistelen kaihoisana lapsuuteni metsää ja sen tarjoamaa pakopaikkaa todellisuudesta.
Image by Free-StockPhotos.com
Toinen lapsuuteni leikkien väri, ruskea yhdistettynä keltaiseen, punaiseen ja oranssiin, liittyy myös metsään. Silloin (kuten nytkään) en tiedä mitään kauniimpaa kuin syksyn väriloistossa kylpevä metsä. Niin usein istuin puussa tai sen juurella kirja lukemassa tai vihkoon raapustelemassa ja annoin kaihon täyttää pienen sisimpäni. Eikä tuo ole jäänyt vain lapsuuteen vaan nautin edelleen metsän tarjoamasta rauhasta ja siitä, että siellä ajatuksilla on mahdollisuus päästä lentoon.
Minun lapsuuteni leikkien värit siis liittyvät ennen kaikkea tunnelmaan ja mahdollisuuteen paeta todellisuutta. Metsä antoi loistavat puitteet olla juuri oma itsensä hetken aikaa ennen kuin piti palata taas synkkään todellisuuteen.
Tässä vielä lopuksi teille kuunneltavaksi Tshaikovskin Autumn song eli syyssonaatti. Se vielä ainakin minut lapsuuteni syksyisiin metsiin, sen muistoihin ja tunnelmiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti