tiistai 6. joulukuuta 2011


                         TUMMANSININEN SÄVEL


                     On vain yksi velvollisuus - kauneus
                     On vain yksi todellisuus - uni
                     On vain yksi voima - rakkaus
                      (Armi Ratia 14-vuotiaana)


Tummansininen sävel on äskettäin edesmenneen Topi Sorsakosken postuumisti ilmestynyt albumi. Levy on mollivoittoinen kuten melkein koko Sorsakosken tuotantokin. Mikä tekee meistä suomalaisista surumielisiä? Onko se tämä slaavilaisuus, pimeät talvet, vai mikä? Suomalainen iskelmä kulkee suurimmalta osaltaan mollissa, näin väittäisin vaikka en ole mitään tilastoja tehnytkään. Onko surumielisyys sitten masentavaa?

Minä olen myös melankoliaan taipuvainen, mutta en sanoisi itseäni surulliseksi. Olen välillä ”liiankin” iloinen. Tapio Rautavaara sanoi että ”suru on ilon tausta”. Minussa kulkevat molli ja duuri käsi kädessä, mitalin puoliskot ovat lähellä toisiaan. Jotta kestäisimme nämä pimeät ajat, tarvitsemme melankoliaa. Tämä on mielestäni ainoa selitys surullisten iskelmien suosiolle. Ihminen palaa ikävimmän ajan ikään kuin säästöliekillä, voidakseen taas nousta keväällä kuin otso pesästään. Emmehän me toki mollisointuja täysin omista; iskelmällä on amerikkalainen sukulainen nimeltään blues.

NUKKUMATTI RAUTAVAARAN HAUDALLA


Itse pidän kaikenlaisista lauluista, myös surullisista, mutta laulut eivät tee minusta surullista, päinvastoin. Toki tietyissä tilanteissa surukin näyttää kyntensä. Kyllä Suomessa pidetään myös duurissa kulkevista lauluista, mutta molli vie voiton. Kommentoikaa kanssasuomalaiset näitä pohdintoja, ja muistakaa hymyillä, kyllä se kesä sieltä saapuu. Epätoivo on ikävä seuralainen.


                         RAKKAUS ON SININEN

L`amour est bleu on Andre Poppin säveltämä laulu, joka osallistui Luxenburgin edustajana Euroviisuihin vuonna 1967. Laulusta ovat tehneet suomeksi version ainakin Agents ja Jukka Kuoppamäki. Tässä kuitenkin Paul Mauriatin versio, joka on käsittääkseni kaikkein menestynein. Muistakaa rakastaa myös itseänne, se usein unohtuu.




SININEN UNI



Sininen Huvimaja, Blue suede shoesSininen ja valkoinen, Blue Hawaii. Tässä vain muutamia kappaleita joiden nimessä mainitaan sininen. Tuleeko sinulle lukijamme mieleen muita? 



Lopuksi vielä tarina Nukkumatista. Sininen uni on alun perin P.Mustapää nimimerkin taakse kätkeytyvän Martti Haavion Nukkumatti -niminen runo, jonka Tapio Rautavaara sävelsi. Rautavaaran tytär oli lukenut runoa koulukirjasta ja saman tien oli Tapsa rientänyt työhuoneeseensa ja säveltänyt sen. Haaviolta saatu lupa runon nimen muuttamisesta teki siitä yhden tunnetuimmista lastenlauluista suomessa. Kauniita ”sinisiä unia” kansalaiset ja hyvää itsenäisyyspäivää!



























1 kommentti:

  1. Ihana musiikintäyteinen teksti :)
    Me suomalaiset ollaan melankolista kansaa...tunnustan, että itsellenikin kolahtaa ennen kaikkea hieman melankolinen musiikki, haikeat sävelet ja niiden synnyttämien ajatusten mukana haaveilu ;)
    Mutta onneksi ei tarvitse olla koko aikaa melankolinen, osataan me suomalaiset se toinenkin puoli :D

    VastaaPoista