VIHREÄT ON VAATTEHENI....

Taas oli aika kun piti keksiä jotain järkevää kirjoitettavaa blogiin. Otsikossa vihjataan lastenlauluun jota kovasti laulettiin ala-asteella. Jos ei jollekin ole tuttu, löytyy kyllä netistä. Huomasin että aika moni suosittu juttu lapsuudessani on ollut vihreä. Aivan pienenä lempikirjani oli Eric Carlen kirja Pikku toukka paksulainen. Toukka kulki kirjan läpi syöden erilaisia ruokia omenasta appelsiiniin ja kakuista karkkeihin ja muuttui lopussa perhoseksi. Kirjasta on olemassa erilaisia versioita. Kirja kiinnosti minua valtavasti. Voin vieläkin muistaa kuinka yksinkertaisesti piirretty kuva saattoi kiehtoa yhä uudelleen. En muistanut kirjaa moniin vuosiin, kunnes törmäsin siihen aikuisena. Oli omituinen tunne kun muisti mitä lapsen ajatuksia eri kuviin liittyi. Löysin Saksasta tästä  kirjasta version, jossa toukka on sorminukke. Kirjassa opetetaan lukusanat yhdestä viiteen. Toukkaa voi liikutella läpi kirjan, siinä lapselle ihmeteltävää.

KILPINEN

Toinen vihreä suosikkihahmoni oli ruotsalaisessa Maailman vahvin nalle -sarjakuvassa esiintynyt viisas kilpikonna nimeltä Kilpinen. Minulle tuli tämä lehti pienenä ja suosikkini oli juuri tuo Kilpinen, jonka kilven alta löytyi aina uusia tavaroita. Onneksi löysin Tukholmasta myös ihanan Kilpinen-nuken. Eläköön retrobuumi!



Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä hahmona lapsuudessani oli amerikkalaisen nukkeohjelman, Muppet-shown juontaja Kermit-sammakko. Sarjassa esiintyi myös ihmisiä ja muita mainioita hahmoja, mutta olen aina samaistunut höhlään Kermitiin. Sarjasta on suomeksi saatavilla ainakin kaksi tuotantokautta, suosittelen katsomaan.
Kermit myös laulaa! Tässä traaginen tarina vihreänä olemisen vaikeudesta:

Nyt on aika lopetella ja mennä haaveilemaan kesästä ja vihreistä niityistä, stä paitsi lemmikkisammakkoni tarvitsee lukurauhan!

EI SAA HÄIRITÄ LUKEVAA SAMMAKKOA!