maanantai 30. tammikuuta 2012

violettii, joten käännä sun lettii...

Mun runosuoni kukkii,
aivoni samalla tukkii,
mut eihän mul oo jalas ees villasukkii!
Riimitellään siis nyt,
olen itsekin tästä hieman yllättynyt.
Tästä se lähtee,
lähdetään yhdessä ettii pohjantähtee.
Tai sitten vain väriä tätä,
älä siis lukematta jätä!
Tää kannattaa lukea
ja samalla koulutyötäni tukea.
Laita myös ihmeessä kommenttia tähän,
saa tästä kasvoilles hymyä ees vähän ;)


Kun sekoitat punaista ja sinistä hiukan,
saat violetin värikartan tiukan.
Violettia väriä näätkö sä missään?
No ainakin Soneran sivuilla niiden päävärissään.
Mielessäni ei ole mitään violettia, liilaa,
toivon silti, ettet jonossa eteeni kiilaa.
Mulla ei oo mitään sanottavaa tästä väristä,
kun on ulkona kylmä ja alan jo täristä.
Kylmyydellä muuttuu liilaks mun huulet,
silloin tuskin sanoja suustani kuulet.
Kiitos tästä,
ihanasta elämästä.
Jatketaan näillä,
kylmillä säillä,
auton ikkunat peitettyinä jäillä.


<3: Oona

5 kommenttia:

  1. Jeee Oona!
    Tästä runosta tuli hyvälle tuulelle!! :)

    VastaaPoista
  2. hihii :D hyvä et tykkäsitte ;)
    -Oona

    VastaaPoista
  3. Ihana runo! Kiitos, sait hymyilemään! :)

    VastaaPoista
  4. Kiitos, tuntuu kerranki silt et sain hyvän blogitekstin aikaan :)

    -onneli

    VastaaPoista